Voihan poikia taas

Taas on kohistu siitä, että pojat ovat huonoja äikässä ja että tytöt ovat paljon poikia parempia esimerkiksi työhakemusten kirjoittamisessa: Poikien kirjoittaminen kangertelee (Yle 28.4.2015), Pojat eivät osaa kirjoittaa työhakemusta (Helsingin Uutiset 28.4.2015) ja niin edelleen. Tämä viesti läpäisi taas lähes kaikki isot ja pienemmätkin tiedotusvälineet. Isot otsikot perustuvat toimittajien tulkintoihin ns. arviointiraportista Kielenkäytön ajattelua ja ajattelun kielentämistä (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus).

Yleistävä, liioitteleva ja skandaalinkäryinen uutisointi korpeaa. Tällaisten selvitysten tulokset ovat monella tavalla tulkinnanvaraisia, joten yleistyksissä on oltava hyvin varovainen. Joidenkin toimittajien ammattitaito arveluttaa. Kuinkahan moni on lukenut mainitun raportin uutisia väsätessään? Miksi taas halutaan vahvistaa (ainakin osittain epäreilua) oletusta sukupuolten välisistä eroista ja poikien huonommuudesta? Ilmeisesti tällainen uutisointi myy.

Itse arviointiraporttikin arveluttaa. Selailin sitä netissä ja monissa kohdin karvani nousivat pystyyn. Katselin piruuttani myös sitä, millaisia työhakemuksia raportoijat ovat pitäneet hyvinä, millaisia huonoina (LIITE 8. Esimerkit eritasoisista sähköisessä ympäristössä kirjoitetuista hakemuksista). Kirjoittajat hakivat kesätyöpaikkaa Hoivapalvelu Iltatähti Oy:ltä.

Esimerkiksi erittäin hyvästä hakemuksesta (12 pistettä) annetaan erään tytön kirjoittama yleiskielinen teksti, jossa hakija monisanaisesti ylistää itseään: 

Luonteeltani olen positiivinen, tunnollinen, huolellinen ja ystävällinen ja koen tärkeäksi auttaa muita. Tulen toimeen erilaisten ja eri-ikäisten ihmisten kanssa. (...) haluan tehdä työtä, jonka kautta voin olla avuksi ja ilahduttaa yksinäisiä ja seuraa tarvitsevia ihmisiä. Tekisin mielelläni työtä, jossa tarvitaan ja joka vaatii työilmoituksessanne mainitsemia piirteitä, osaamista ja motivaatiota työntekijältä. Koen soveltuvani vanhustenhoitotyöhön, sillä omaan juuri nämä piirteet ja halun levittää hyvää. 

Kirjoittaja kertoo hakemuksessa laveahkosti myös työhön liittyvästä työkokemuksesta, jota hän on saanut TET-harjoittelijana. Hakemuksen loppussa vakuutetaan iloa ja toivotaan yhteydenottoa:

Olisi ilo päästä työskentelemään teille tulevana kesänä. Työjakson pituuden suhteen toivoisin noin 2-3 viikkoa kestävää työsuhdetta heinäkuun aikana.

Yhteydenottoanne odotellessa!

Heikoksi (3 pistettä) taas on määritelty erään pojan lyhyt hakemus, jossa kerrotaan hakijan kotipaikka ja ikä sekä pari arviota omista luonteenpiirteistä. Lisäksi hakija kertoo kaksi syytä, miksi hakee paikkaa:

Hei olen Palovuorelainen 16-vuotias poika. Olen sosiaalinen ja iloinen. Haluaisin tänne töihin, koska pidän vanhusten kanssa olemisesta ja tarvitsen rahaa.

Jos yleistykset tyttöjen ja poikien välisistä eroista tehdään tällaisilla eväillä, en tiedä, mihin tässä enää uskoisi. Kysehän on melkeinpä täysin siitä, millaista hakemusta arvioijat pitävät hyvänä: amerikkalaistyylistä ylenpalttista ja häpeämätöntä itsensä kaupustelua vai perinteisempää suomalaistyylistä olennaiseen keskittymistä ja ytimekkyyttä.

Erityisenä plussana kolmen pisteen suorituksessa on mainittava se, että hakija kertoo rehellisen oloisesti motiivinsa. Minä ainakin palkkaisin tuollaisiin töihin nuorukaisen, joka kertoo tarvitsevansa rahaa ja joka myös pitää vanhusten kanssa olemisesta. Ei siinä paljon paina, vaikka kirjoittaakin palovuorelaisen Palovuorelaiseksi.

http://karvi.fi/publication/kielenkayton-ajattelua-ja-ajattelun-kielentamista/