Lauseen "Jussi on rasisti" analyysia

Yhä useammin kuulee puhetta siitä, että se ja se on rasisti. Mitä nämä X = Y -tyyppiset lauseet voivat tarkoittaa?

Tällaiset lauseet ovat suhdelauseita. Suhdelauseet ilmaisevat yleensä jonkinlaista samuutta (x on y), kuten näyttäisi olevan tässä rasistitapauksessakin. Suhdelauseet voivat olla luonnehtivia (esim. Talo on sininen tai Talo on hotelli.) tai identifioivia (esim. Sininen talo oli Samuli Paulaharjun koti.). 

Entäpä Jussi on rasisti -lause? Siinä selvästi rakennetaan suhdetta kahden entiteetin välille: ensimmäinen on nimetty Jussiksi, toinen rasistiksi. Lauseen informaatiorakenne on sellainen, että Jussi esitetään ikään kuin tuttuna; Jussista sanottu uusi asia on rasistisuus. Kolmannen persoonan väitelauseessa tämä informaatio näyttäytyy kiistattomana, totena.

Jussi on rasisti -lauseen suhde on selvästikin luonnehtiva: rasistisuus luonnehtii Jussia. Jos kyse olisi identifioivasta suhteesta, lauseen Jussi ja rasisti voisivat vaihtaa paikkaa maailman olioita kuvaavan merkityksen olennaisesti muuttumatta (informaatiorakenne ja sitä myöten tekstuaalinen merkitys kyllä muuttuisivat). Rasisti on Jussi -lause tarkoittaisi lähinnä sitä, että aiemmin on esimerkiksi keskusteltu, kuka viidestä puheena olevasta henkilöstä on rasisti ja lopulta paljastetaan, että se on Jussi. Toisaalta kyse voisi olla sen merkityksellistämisestä, että kaikkia rasisteja voidaan kutsua Jusseiksi. Mutta lienee viisainta hylätä tämä ajatuspolku tähän.

Jos ja kun Jussi on rasisti on luonnehtiva suhdelause, mitä se luonnehtii ja miten? Kyseessä on selvästikin tietty tuttu Jussi-yksilö, johon liitetään luonnehdinta rasisti.

Loppu onkin spekulaatiota. Mitä rasistilla tarkoitetaan? Me voimme melko kiistattomasti luonnehtia vaikkapa, että Jussi on poliitikko, Jussi on kielentutkija ja Jussi on suomalainen. Poliitikkous, kielentutkijuus ja suomalaisuus näyttäytyvät suorastaan milteipä objektiivisina totuuksina (tosin suomalaisuus voi tarkoittaa suppeammin vain Suomen kansalaisuutta tai laajemmin esimerkiksi suomalaisuutta, Suomessa asumista tms., johon ei liity kansalaisuutta).

Sen sijaan rasistisuus on toista maata. Jos halutaan sanoa uskottavasti, että Jussi on rasisti, joudutaan joka kerta erikseen määrittelemään, mitä rasistilla kulloinkin tarkoitetaan. Lisäksi on harkittava tarkkaan, voiko tällaisen luonnehdinnan aukottomasti liittää ihmiseen niin, että siitä näyttää tulevan hänen luonnollinen ja ehkäpä suorastaan pysyväksi arveltu ominaisuutensa.

Olenkin sitä mieltä, että Jussi on rasisti -tyyppiset lauseet ovat välillä leimaavuudessaan epäreiluja, jopa epätosia. Kohtuullisempaa kuin luonnehtia ihmistä olisi arvioida ihmisten kulloisiakin puheita ja muita tekoja. Onko niissä jotain sellaista, jota yleisesti pidetään tai voi hyvin syin pitää rasistisena? Tukevatko ja luovatko ne sortavia ja syrjiviä vastakkainasetteluja? Myös sanomattomuuden ja muun tekemättömyyden arviointi on paikallaan: hyväksymmekö hiljaisesti?

En hyväksy minkäänlaisia rasistisia tekoja eikä kenekään pitäisi mielestäni hyväksyä. Siitäkin huolimatta väitän, että ihmisen luonnehtiminen rasistiksi on erittäin jyrkkä kielellinen teko. (Itsekin olen toki tähän sortunut.) Voisi ajatella, että tämäntapainen leimaaminen on juuri rasistisessa kielenkäytössä tavallista, kun eri vähemmistöihin kuuluvia luonnehditaan milloin miksikin suhdelauseleiden avulla: X on jutku, nekru, parasiitti ja niin edelleen. 

Haluan päivä päivältä enemmän uskoa siihen, että kukaan meistä ei ole jäännöksettömästi rasisti. Sellaisetkin lajitoverit, jotka toistuvasti tekevät rasistisiksi määriteltävissä olevia tekoja, voivat ravistautua niistä irti. Meidän on tavalla tai toisella luotava sellainen yhteiskunnallinen ilmapiiri, joissa tämä ravistautuminen tulee entistä hyväksyttävämmäksi. Ja maailma pelastuu.

Lauseen "Miksi somali raiskaa?" analyysia

Pressiklubissa Ruben Stiller kyseli Tuomas Enbuskelta, miksi Enbuske käytti keskusteluohjelmansa ohjelmatiedoissa/mainoksissa lausetta Miksi somali raiskaa? Enbuske on yleensä puheissaan suorastaan selkokielinen, mutta tällä kertaa en saanut Enbusken vastauksesta tolkkua. Eivät tainneet saada monet muutkaan. Jotain hän käsittääkseni höpötteli journalistisesta mielenkiinnosta.

No, hätä ei ole tämän näköinen. Minäpä pistin lauseen analysaattorin läpi, ja tällaista tulosta korvienvälini pukkasi. Niin, yhden pieneen lauseen analyysi, olkaatten hyvät.

*****************************************************

Miksi somali raiskaa?

• Lausetta käytettiin yleiskielisessä tekstissä televisio-ohjelmatietojen yhteydessä.
• Yksi kolmisanainen päälause. Kysymyslause, jossa kysymysmerkki. Subjektina yksikössä oleva substantiivi somali ja predikaattina toimintaverbi raiskaa kolmannessa persoonassa ja indikatiivimuodossa eli toteamuksena.
• Kysymyssanana kausaalinen proadverbi miksi. Lauseessa kysytään siis syytä.
• Lause sisältää väitteen 'somali raiskaa', joka esitetään itsestään selvänä tosiasiana.
• Somali viittaa yleiskielessä erääseen pääasiassa Somaliassa asuvaan haamilaiseen kansaan. 
• Raiskata-verbillä on yleiskielessä kaksi päämerkistystä: 1) turmella, pilata, vahingoittaa, tuhota, tärvellä; 2) pakottaa toinen sukupuoliyhteyteen väkivaltaa käyttämällä t. väkivallalla uhkaamalla; olla sukupuoliyhteydessä tiedottomaksi tm. avuttomaan tilaan saatetun henkilön kanssa.
• Lause rinnastuu tiedonhakulauseena tämäntapaisiin toisiin lauseisiin: Miksi lintu lentää? Miksi ruoho kasvaa? Miksi ihminen hengittää?
• Raiskaaminen näyttäytyy somalin luonnollisena mutta jollakin tavalla selittämättömänä toimintana, jolle on aiheellista etsiä syytä.
• Somali-sanasta käytetään yksikkömuotoa, ja predikaattiverbi raiskaa on kolmannessa persoonassa. Tämä mahdollistaa ainakin periaatteessa monta tulkintaa, vaikkapa tällaisia: 1) 'miksi yksi (tietty) somali raiskaa', 2) 'miksi on jossakin joku somali, joka raiskaa', 3) 'miksi juuri somalit raiskaavat / miksi somal(e)illa on tapana raiskata'. Tässä yhteydessä ja tekstilajissa (eli television suositun keskusteluohjelman ohjelmatiedoissa) mielekäs on lähinnä kolmas tulkinta. Yksikön ja kolmannen persoonan käyttö tämäntapaisissa lauseissa on omiaan tukemaan yleistävää tulkintaa. Yksikköä käytetään usein tehokeinona, siis viittaamassa laajasti puheena olevaan joukkoon, kun halutaan saada teksti havainnolliseksi ja vaikuttavaksi.
• Kysymyslauseen perustehtävä on tiedonhankinta, aito kysyminen. Kysymyslauseita käytetään usein myös näennäiseen kysymiseen; näissä tapauksissa olennaisempaa voi olla esimerkiksi mielipiteen, tahdon, toiveen tms. ilmaiseminen.
• Tässä käyttöyhteydessä ja laajemmassa kontekstissa (mm. keskustelu Tapanilan joukkoraiskauksesta; keskustelu maahanmuuttajista rikosten tekijöinä) lauseen tehtäväksi on pääteltävissä mahdollisimman suuren mediahuomion ja katsojakunnan saavuttaminen kyseiselle keskusteluohjelmalle. Intertekstuaalisessa (tekstien ja puheiden välisten suhteiden) mielessä lause vahvistaa olettamuksia maahanmuuttajien, nyt erityisesti somalien, rikollisesta perusolemuksesta.
• Kysymys lauseen totuusarvosta on avoin. Kysymyslauseessa voidaan etsitä totuutta; toisaalta tässä kysymyslauseessa jo annetaan yksi totuus eli 'somali raiskaa' (tosin monin tulkintamahdollisuuksin).

 ***********************************************************************

Tehtäköön selväksi, että en ole katsonut kyseistä televisio-ohjelmaa enkä tiedä, miten aihetta on siellä käsitelty. Analyysini kohdistuu nimenomaan yhteen näennäisen pieneen lauseeseen, jolla ohjelmaa on mainostettu, ja se sai kimmokkeensa Ylen Pressiklubi-ohjelmassa 20.3.2015 käydystä keskustelusta.

Tehtäköön selväksi myös se, että minusta Enbusken ym. harkintakyky on nyt pettänyt pahasti ja sanat on valittu todella pöljästi, suorastaan vastenmielisesti. Kukahan lauseen oikein rakensi? Jotain kansaa tai kansanryhmää (tosin kansan käsitekin on aina kiistanalainen) leimaavien rasististen yleistysten ja olettamusten luominen, levittäminen ja vahvistaminen eivät ole millään hyvättävällä tavalla selitettävissä. Ei edes journalistisen uteliaisuuden nimissä, eikä varsinkaan sen.

Lähteet
Kielitoimiston sanakirja
Iso suomen kielioppi